Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Harjoittelijana Pariisin suurlähetystössä - Suomen suurlähetystö, Pariisi : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Pariisi

Ambassade de Finlande
Place de Finlande 75007 Paris, France
Puh. +33-(0)1-44 18 19 20
Konsuliasiainosasto puh. +33-(0)1-44 18 19 27/28
S-posti: sanomat.par@formin.fi
Français | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 2.8.2010

Harjoittelijana Pariisin suurlähetystössä

 

Opiskelen pääaineenani romaanista filologiaa eli ranskaa Jyväskylän yliopistossa. Syksyllä 2009 päätin hakea harjoittelupaikkaa ulkomailta, sillä opintoni alkoivat olla gradua vaille valmiit ja halusin vielä kerran ennen valmistumistani kohentaa kielitaitoani ulkomailla. Samalla halusin varmistua siitä, että opiskelemani ala on minulle mieluinen myös työelämässä. Ilmoitusten etsiminen ja hakemusten kirjoittaminen oli melko rankka prosessi, varsinkin kun hain paikkaa monesta eri maasta, mutta lopulta tärppäsi: huhtikuussa 2010 lähdin kolmen kuukauden työharjoitteluun Suomen Ranskan suurlähetystöön Pariisiin.

Mukavan asunnon löytäminen Pariisista on tunnetusti hiukan hankalaa etenkin Suomesta käsin ja lyhyeksi aikaa, sillä monet vuokranantajat vaativat ranskalaisia takaajia ja suosivat pidempiaikaisia vuokralaisia, vapaana olevat asunnot menevät kuumille kiville, asunnon kunto ja varustelutaso eivät välttämättä olekaan sitä, mitä ilmoituksessa luvataan, ja asiat on hoidettava usein puhelimitse sähköpostin sijaan. Minulla kävi asunnon suhteen onneksi hyvä tuuri, sillä eräs ranskalainen ystäväni suositteli minulle nuorille naisille tarkoitettua asuntolaa 13. kaupunginosassa aivan 14. rajalla, josta sain huoneen heti hakemuksen (ja kymmenen eriskummallisen liitteen) lähettämisen jälkeen. Foyer Tolbiac sopi iloiseksi yllätyksekseni erinomaisesti kolmen kuukauden asumiseen: huoneeni oli kalustettu ja edullinen (411e/kk), ja asuntola oli siisti, turvallinen ja rauhallinen. Lisäksi siellä oli viihtyisä puutarha sisäpihalla sekä suuri kattoterassi 10. kerroksessa.

Harjoittelussa parasta oli työtehtävien monipuolisuus: seurasin mediaa, laadin katsauksia ajankohtaisista asioista, kävin tiedotustilaisuuksissa, kokouksissa ja seminaareissa ja raportoin niistä eteenpäin virkamiehille, vastasin sekä kirjallisesti että suullisesti Suomea koskeviin tiedusteluihin, tein käännöksiä ja editoin tekstejä, ja työskentelin silloin tällöin myös suurlähetystön vastaanotossa sekä puhelinkeskuksessa. Ehdoton suosikkini oli mediakatsausten ja raporttien kirjoittaminen suomeksi ranskankielisen puhutun tai kirjoitetun aineiston pohjalta, sekä ministeriöissä ja eri tilaisuuksissa käyminen, sillä siinä samalla en ainoastaan oppinut ranskankielistä sanastoa, vaan tutustuin myös ajankohtaisiin aiheisiin sekä ranskalaiseen kokous- ja tapakulttuuriin.

Joskus työpäivät olivat varsin kiireisiä ja siinä tohinassa tuntui kuin monta viikkoa olisi kulunut yhdessä hujauksessa. Harjoittelijalta vaaditaankin hyvän äidinkielen- ja vieraan kielen taidon lisäksi hyvää yleissivistystä, tiedonhaku- ja yhteistyötaitoja sekä itsenäistä ja innostunutta otetta. Siitä huolimatta, että virkamiesten työtahti on kova, sain tekemästäni työstä ja kirjoittamistani teksteistä arvokasta palautetta. Suurlähetystön henkilökuntaa oli lisäksi helppo lähestyä ja muutenkin vastaanotto oli positiivinen, mikä teki harjoitteluajasta kokonaisuudessaan miellyttävän ja mielenkiintoisen kokemuksen, josta oli helppo ottaa kaikki irti.

Pariisissa asuminenkin on kokemus itsessään, sillä se on pääkaupunki, joka jakaa mielipiteitä. Itselleni kehittyi sitä kohtaan kiihkeä viha-rakkaus –suhde. Joskus se tuntui huipputrendikkäältä miljoonakaupungilta valtavan kulttuuritarjonnan kera, jossa on mahdotonta pitkästyä. Erilaisia tapahtumia on päivittäin, katukahvilassa on ihana istuskella vapaapäivänä tai työpäivän jälkeen ja katsella ihmisvilinää, ja voipa väentungosta ja liikennettä yrittää karata johonkin Pariisin laidoilla olevista suurista metsistä. Joskus taas tunsin asuvani aivan irrationaalisesti toimivassa takapajulassa, jossa suomalaisen maalaisjärjen käytöstä ei ole mitään apua: ruokakaupassa saa aina jonottaa, sekkivihko ei vieläkään ole harvinainen näky, eikä kaikilla yrityksillä tai muilla tahoilla ole verkkosivuja tai sähköpostiosoitetta puhumattakaan siitä, että kaikki juoksevat asiat voisi hoitaa suomalaiseen tyyliin kätevästi verkossa. Pariisi onkin kaupunki, johon on helppo sopeutua ja johon voi korviaan myöten rakastua, jos vain muistaa pysyä avoimin mielin ja elää maassa maan tavalla. Mistään kokemuksesta en ainakaan itse luopuisi.

Harjoittelun aikana kannattaa käyttää viikonloppuja ja vapaapäiviä myös matkustamiseen, sillä Pariisista on helppo lähteä melkein mihin suuntaan tahansa. Itse kävin Etelä-Ranskan Toulousessa, lännen Le Havressa ja Rennesissä sekä Itä-Ranskan Dijonissa. Kävinpä juhannuksena ranskalais-iranilaisissa häissäkin Pariisin länsipuolella. Paljon junalla matkustavan kannattaa hankkia 50 euroa maksava ja vuoden voimassa oleva Carte 12-25 –kortti, jolla saa junalipuista vähintään 25 % alennuksen. Pariisista on kätevä suhahtaa junalla myös maan rajojen ulkopuolelle, vaikkapa Lontooseen tai Brysseliin.

Harjoittelu oli erinomainen kokemus ammatillisen kehitykseni kannalta. Yleissivistykseni parani ja kiinnostus ranskalaista yhteiskuntaa sekä Suomen ja Ranskan välisiä suhteita kohtaan kasvoi. En ainoastaan oppinut uusia asioita, vaan omien taitojen käyttäminen selkiytti myös tulevaisuuden suunnitelmia. Lisäksi sain uusia ystäviä ja ammatillisia kontakteja. Tarjottiinpa minulle yllättäen heti Suomeen palattuani vakituista työpaikkaakin Kööpenhaminasta, jonne lähetin harjoittelupaikkahakemuksen samoihin aikoihin kuin Pariisiin. Aktiivinen harjoittelupaikan etsiminen siis kannatti monella tavalla.

TulostaJaa kirjanmerkki

Päivitetty 2.8.2010


© Suomen suurlähetystö, Pariisi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot