Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Ranskan talous kasvuun kulutuksen ja investointien vedolla - Suomen suurlähetystö, Pariisi : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Pariisi

Ambassade de Finlande
Place de Finlande 75007 Paris, France
Puh. +33-(0)1-44 18 19 20
S-posti: sanomat.par@formin.fi
Français | Suomi | Svenska |  |  | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 22.3.2016

Ranskan talous kasvuun kulutuksen ja investointien vedolla

Ranskan talouskehityksen kokonaiskuva on varovaisen myönteinen: talous kasvoi vuonna 2015 1,1 % ja kasvu-uran odotetaan jatkuvan 2016– 17. Keskeisinä kasvutekijöinä ovat kotitalouksien kulutus ja vuonna 2016 myös yritysten investoinnit. Startupeissa ja vahvassa tutkimus- ja kehiystoiminnassa on dynamiikkaa. Epävarmuustekijöinä kansainvälinen kehitys sekä vaalivuoteen 2017 liittyvä poliittinen paine.

Paris

Vuonna 2015 saavutettu 1,1 %:n BKT-kasvu näyttäisi olevan käänne parempaan Ranskan taloudessa ja ennakoivan loppua vuosikausia jatkuneille kasvuvaikeuksille. Kasvun lähteenä oli ennen kaikkea kotitalouksien lisääntynyt kulutus. Kansalaisten ostovoiman kasvua ovat tukeneet hallituksen toteuttamat veronkevennykset.

Toisena kasvun lähteenä, joskin vielä melko heikkona, pidetään yritysten investointien elpyminen. Investointien kehitys oli vielä vuonna 2015 negatiivinen, mutta vuodelle 2016 ennakoidaan 1,6 % kasvua ja vuodelle 2017 kasvua jopa 4,6 %. Yritysten voittomarginaalit ovat nousussa ja lähenevät pikku hiljaa EU:n keskiarvoa. Näiden ja alhaisten korkojen turvin yritykset ovat nyt halukkaampia investoimaan. Investoinnit saanevat vielä lisävauhtia euron edullisesta kurssista ja öljyn alhaisesta hinnasta. Investointipotentiaalia löytyy erityisesti erilaisissa infrastruktuurien päivityshankkeissa ja esimerkiksi vihreässä taloudessa.

Investointien rinnalla teollinen tuotanto näyttää myös kasvun merkkejä. Vuonna 2014 kasvua oli 0,4 % ja vuonna 2015 1,5 %. Vahvasti kasvaneita sektoreja olivat auto- ja liikenneteollisuus, kemianteollisuus ja konepajateollisuus. Sen sijaan ulkomaankaupan alijäämä jatkuu, joskin tietyt sektorit kuten ilmailuteollisuus, autoteollisuus ja luksus vetävät vientimarkkinoilla hyvin.

Kasvu jatkuu lähivuosina

Kulutuksen ja investointien vedolla kasvu-uralle odotetaan jatkoa: vuodelle 2016 ennakoidaan 1,3 % tasoa ja vuodelle 2017 haarukassa 1,4 - 1,7 %. Kasvun tekijät vuonna 2016 ovat samat kuin vuonna 2015: alhaiset korot, edullinen eurokurssi sekä alhainen öljyn hinta. Muita Ranskan vahvuustekijöitä ovat myös edelleen ostokykyinen keskiluokka sekä hyvin koulutettu työvoima.

Työttömyys polkee paikallaan

Myönteistä kasvukehitystä varjostaa työttömyyden pysytteleminen EU:n keskiarvon yläpuolella (2015: 10,5 %). Talouskasvu ei siis ole johtanut vastaavaan työttömyyden vähenemiseen, ja vasta v. 2017 odotetaan työttömyyden hienoista alenemista (10,3 %). Osin korkeiden työttömyyslukujen on tulkittu johtuvan Ranskan anteliaasta työttömyysturvajärjestelmästä. Toisaalta järjestelmän ansiosta Ranska välttyi pahimpina kriisivuosina eteläisen Euroopan maiden kaltaiselta massatyöttömyydeltä.

Huolestuttavana piirteenä myös Ranskassa on korkea nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyysjaksojen piteneminen. Hallitus päätti tammikuussa 2016 500.000 työttömän lisäkoulutuksesta. Hallitus on myös pyrkinyt vauhdittamaan työpaikkojen syntymistä pk-sektorille suunnatun palkkaustuen muodossa.

Nopeammalle kasvulle rakenteelliset esteet: Työlainsäädännön uudistus politiikan keskiössä

Useat asiantuntijat nostavat Ranskan talouskasvun esteiksi rakenteelliset seikat kuten työmarkkinoiden jäykkyyden, korkeat työvoimakustannukset sekä verojärjestelmää.

Työmarkkinakysymykset ovatkin nousseet maaliskuussa 2016 sisäpolitiikan keskiöön hallituksen työlainsäädännön uudistuspyrkimyksien myötä. Uudistuksella haluttiin luoda tiettyä joustavuutta työaikasääntelyyn sekä selkeyttää irtisanomisiin liittyviä säädöksiä ja korvausmenettelyjä.

Lakiesitys herätti kiivasta keskustelua ja se tyrmättiin sekä palkansaajajärjestöjen taholta että osin hallituspuolueen sisällä. Hallitus joutuikin perääntymään ja esittelemään muunnellun version lakiesityksestä. Uutta versiota on puolestaan arvosteltu erityisesti pk-sektorin taholta. Analyytikoiden piirissä hallituksen alkuperäistä esitystä pidettiin hyvänä, joskin uudistusten vaikutus olisi tullut viiveellä. Nyt esitettyjen muutosten ei arvioida vaikuttavan talouteen merkittävästi.

Uudistukseen jäänee ulkomaisia investointeja helpottava säädös, jonka mukaan ulkomaisen yrityksen ei tarvitse enää todistaa kannattamattomuutta myös Ranskan ulkopuolella voidakseen irtisanoa henkilökuntaa taloudellisista syistä Ranskassa. Tosin tämän tarkempi määrittely on jätetty tuomarin arvioitavaksi.

Uudistuksen ei myöskään katsota vaikuttavan mainittavasti työvoimakustannuksiin. Kustannukset ovat korkeat, erityisesti verrattuna Saksaan, ja kustannuskilpailukyvyssä Ranska on menettänyt asemiaan jo vuosikymmeniä. Hallitus on tarjonnut tähän lääkkeeksi mm. yrityksille suunnattuja veronkevennyksiä ja palkkatukea.

Verotuksen osalta Ranskan parlamentti on hyväksynyt hallituksen esityksen toteuttaa vuoden 2018 alusta siirtymistä ennakonpidätykseen pohjautuvaan veronkantoon. Tämän odotetaan ainakin osin selkiyttävän monimutkaista verojärjestelmää.

Velkaongelmaa edelleen eurooppalaiseen tapaan

Ranskan valtionvelka on kasvanut huomattavasti ja lähenee 100 % BKT:sta. Tosin tässä asiassa Ranska ei ole yksin euroalueella. Ranska käykin jatkuvaa keskustelua Euroopan komission kanssa budjettialijäämästä, joka vuonna 2015 oli 3,7 %. Seuraaville vuosille ennakoidaan alijäämän hienoista laskua (2016: 3,4 %, 2017: 3,2 %).

Komissio on vuoden 2016 Ranska-katsauksessaan todennut Ranskan julkisen talouden olevan "liiallisen epätasapainon" tilassa – sama arvio koskee myös Kroatiaa, Portugalia, Bulgariaa ja Italiaa. Vaikka komissio arvioikin tilannetta vakavaksi, muiden arvioiden mukaan Ranskan talous on kuitenkin verrattain vakaalla pohjalla eikä maassa ole valtiontalouteen liittyvän kriisin varsinaista riskiä.

Startup-kentässä dynamiikkaa ja t&k:lle vahvaa tukea

Ranskan talouden valopilkkuna loistaa startup-kenttä. Pelkästään Pariisin alueella on 12.000 startupia, ja vuonna 2014 ranskalaiset startupit saivat toiseksi eniten sijoituksia Euroopassa brittien jälkeen. Digitaalinen talous muodostaa 5,5 % Ranskan taloudesta ja 3,3 % työvoimasta, ja on luonut uutta dynamiikkaa ja uskoa yrittäjyyden mahdollisuuksiin.

Edelleen Ranskassa on vahvaa ja monipuolista tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja sitä myös tuetaan mm. verohelpotuksin. Samalla ranskalaisten huippukorkeakoulujen insinöörien ja tutkijoiden palkkataso on alhaisempi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, mikä luo edellytyksiä toiminnan kehittämiselle Ranskassa.

Riskeinä yleinen maailmantalouden kehitys sekä vaalivuoden politiikka

Ranskan talouskehityksen ulkoisina epävarmuustekijöinä pidetään kehittyvien markkinoiden, erityisesti Kiinan, heikko kehitys. Tosin Ranska ei ole ulkomaankaupassaan suoraan kovin altis näiden maiden riskeille – riskit tulevat epäsuorasti mm. vahvan Saksan-kaupan kautta. Myös öljyn hinnanlaskun kielteiset vaikutukset voivat heijastua vuoden 2016 kehitykseen, samoin rahoitusmarkkinoiden epävakaustilanteet.

Lisäksi mahdollisena riskinä nähdään Ranskan vuoden 2017 presidentinvaaleihin liittyvä poliittinen tilanne. Monien arvioiden mukaan Ranskassa tarvittaisiin pitkän aikavälin uudistuksia vakaan kasvupohjan varmistamiseksi. Presidentinvaalien lähestyessä hallitus ei kuitenkaan todennäköisesti enää ryhdy vaikeisiin rakenteellisiin ratkaisuihin.

Nicola Lindertz

Tulosta

Päivitetty 23.3.2016


© Suomen suurlähetystö, Pariisi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot